maanantai 16. helmikuuta 2015

Kännykän monikäyttöä


Johdanto Pirkanmaan Mikrotietokone Mikrofanin kerhoiltaan.

Alussa oli suo, kuokka ja Cityman (teksti reposteltu ja nimi muutettu)


Linkki sivulle Elias: Aikamatka 1980-

Tämä ei ole kännykän historiikki. Nokialaisilla ja siinä sivussa suomalaisilla olisi hyvinkin oikeus pitää omanaan keksintöä nimeltä kännykkä. Kännykän käyttäjien osuus on meillä suuri. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012  oli 49 prosentilla 16-74 vuotiaasta väestöstä oma älypuhelin. Internetin käyttö on lisääntynyt niin, että vuonna 2012 sitä käytti 64% yleensä useita kertoja päivässä. Mahdollisuus käyttää Internetiä datapakettien avulla on kohtuullistanut liittymäkuluja. Pikemminkin yleistä kuin harvinaista on, että perheen jäsenillä on kännykkäliittymissään tai tableteissaan kelvolliseen nopeuteen pystyvä datapaketti.

Aikuisväestön kännykän monikäyttöä on varmaankin puheluiden ja tekstiviestien ohella kännykän käyttö kamerana ja sosiaalisessa mediassa mukana olo. Tärkeä käytön osa-alue on pankkipalveluiden käyttäminen. Yleinen suuntaus asiakaspalveluiden siirtämiseksi verkkoon, säästösyistä, on säästänyt kyllä myös pankkien asiakaspalvelijat tiskin takaa työnhakuun. Onhan pankkiasioiden hoitaminen verkossa toki kätevää. Välttämättömyydestä ei tässä saa hyvettä vääntämälläkään. Huomattava osa ikääntyneistä ihmisistä kaipaa aivan muuta kuin setelien kiskomista seinästä tai kömpelöä tietokoneen tai mobiililaitteen näpräämistä. Nuoriso on mobiililaitteiden käyttäjäryhmänä ihan oma porukkansa. Voisi kai jo sanoa, että kännykän monikäyttö on heille elämäntapa, eivätkä tiedä juuri mitään lankapuhelinten ajasta, saati ajasta ennen televisioita. 

Nostalgialla ei taida oikein olla sijaa nykymenossa. Luulen, että on muitakin ikäpolveeni kuuluvia, jotka millään lailla vähättelemättä nykypäivän elämäntapaa, kaipaavat silloin tällöin jotain sieltä kaukaa lapsuuden ajoilta. Liitän tähän mukaan, sivujuonteena, Aaro Hellakosken runon kokoelmasta Uusi runo 1949.


Koskia, metsää humisevaa,
polkuja, niukasti poljetuita,
nevoja, joille johdattaa
yksinäisiä pitkospuita.

Sinne, kantamus seljässään,
hiihtäjä häipyi maaliskuussa.
Petäjän kylkeen helisevään
upposi kirves illansuussa. 

Keväät useat valjenneet
ovat jo siitä illasta asti,
syksyn pimeän saartaneet
mykkinä, henkeä salpaavasti; 

parvi kurkien korkeain,
kauas vievällä taipaleellaan,
tullen, mennen, on nähnyt vain
kumaran hahmon kuokoksellaan, 

hahmon, joka ei silmää suo
heille, ei kohota kättä,
tuskansa vain vaiti juo,
siitä pääsyä pyytelemättä.

Kuka on täällä, hän tiennee kai
mitä on jättänyt seljän taaksi,
tiennee, yksinäisyys sai
riittää hänelle asuntomaaksi;

tiennee: täällä ei pelloltaan
leikkaa satoa turvallista,
ei eräpirtin akkunaan
tuikuta pilkotus naapurista. 

Aatos on vajaamittainen
erämaan äärien opastajaksi.
Ihmissuru on pikkuinen
täällä totena otettavaksi, 

turhaa kaipaus, levottomuus,
pyyntö silmän ja korvan raton,
valetta se, mitä kurjet huus,
tyhjää sanasi malttamaton. 

Täällä on koti vain tyyntyneen
voimantäyteisen miehenmielen,
jonka ei tiedetä peljänneen
muuta kuin myrkkyä naapurin kielen. 

Täällä on kosket ja metsien maa,
polkuja, niukasti poljetuita,
nevoja, joille johdattaa
yksinäisiä pitkospuita, 

kuikan huutoa vihlovaa,
huurua ruskeavetisten soitten,
sammalta, jolle puhkeaa
kyynel kirpeä karpaloitten, 

harmajan pilviverkoston
lomitse päivän pilkahdusta,
kunnes ylläsi kerran on
yö ikiautuas, silkinmusta.
 (Aaro Hellaakoski: Kokoelmasta Uusi runo 1943)
 
Olemme kulkeneet kauaksi tuosta ajasta. On selvää, että nykyajan mukava elämä on monessa suhteessa ylivertaista tuohon vanhaan verrattuna. Ikäpolveni ihmisillä on näkemyksensä myös menneestä, myös siitä, mitä emme sieltä halua palauttaa aikaamme ja elämäämme. Hyvä kysymys on, mitähän tämän päivän nuoriso aikanaan, ikääntyneenä pohtii omasta lapsuudestaan.


perjantai 24. lokakuuta 2014

Mikrofanin leiri Kukkian Keitaalla syksyllä 2014

Leirikuvia 

Hannun kokoelmasta
Otoksia tulomatkalta ja Kuohijoen sillalta







tiistai 27. toukokuuta 2014

Puttyilyyn kesävivahteita


Wkipedian mukaan: "PuTTY on telnet- ja ssh-asiakasohjelma ja pääte-emulaattori. Sitä käytetään etenkin Windows-käyttöjärjestelmissä SSH-palvelimen käyttämiseen. Useimmista Windows-ohjelmista poiketen se tarvitsee toimiakseen pelkän exe-tiedoston, jota ei tarvitse erikseen asentaa, joten se on helposti haettavissa pikaista tarvetta varten sellaisille koneille, joissa sitä ei ennestään ole."

Raspberry Pi minitietokonetta on mukava käyttää etäyhteydellä, kun on kytkenyt sen kodin paikallisverkkoon. Komentorivin käyttäminen on minulle luontevaa, samoin ssh-yhteyden käyttö. Raspberry Pi:n asennuksen yhteydessä tai erikseen ohjelmalla raspi-config otetaan Raspin ssh-palvelin käyttöön. Joskus kuitenkin tarvitsen Raspberryn graafisia ohjelmia. Helpointa on silloin kytkeä näyttö, näppäimistö ja hiiri Raspberryyn. Tämän yksinkertaisen ja hyvän käyttötavan lisäksi on muitakin mahdollisuuksia.

Puttyn käyttäjällä on vain yksi ikkuna. On se tietenkin parempi kuin umpiseinä. Mahdollisuus moni-ikkunaiseen käyttöön kuitenkin löytyy käyttämällä ohjelmaa MTPuTTY.

"MTPuTTY (Multi-Tabbed PuTTY) on pieni ja ilmainen sovellus, jolla voit avata rajattoman määrän PuTTYn ikkunoita samaan välilehdelliseen käyttöliittymään. Ohjelma on yhä vanha tuttu PuTTY, mutta sinun ei enää tarvitse selata lukuisia ikkunoita. Kaikki ikkunat aukeavat omaan erilliseen välilehteen." (Wikipedia)

Graafisen ohjelmaikkunan saa etäkäytössä omalle ruudulleen, kun käyttäjällä on taustalla Windowsissa käynnissä X-palvelin Xming. Kiitokset vinkistä kerhon jäsen Jussille.

"Xming on vapaan lähdekoodin X-palvelin eli ohjelma, joka piirtää X-ohjelmien ("X-asiakkaiden") kuvan näytölle ja välittää ohjainlaitteiden komennot ohjelmien käsiteltäväksi. Välissä voi olla verkkoyhteys, kuten vaikkapa Putty-pääteohjelmalla otettu ssh-yhteys, jossa on kytketty päälle "X forwading" -asetus.

Xming pohjautuu Cygwin-projektin Windowsille kääntämään X-palvelimeen. Erona on, että Xming osaa ajaa ohjelmia myös ikkunoituna muiden Windows-ohjelmien seassa ja että Xming-asennuksessa ei ole samalla pakko asentaa isoa joukkoa muita Unix-työkaluja. Paketissa on vain X-palvelin, joka asentuu siististi yhteen hakemistoon." (tietokone.fi nettisivulta)

Hiukan etäkäytöstä näillä minulle uusilla tuttavuuksilla MTPuTTY ja Xming. Vanha kunnon windowsin komentotiedosto kannattaa ehkä taas kaivaa esiin ”laatikon pohjalta”. Tässä esimerkki yhdestä omastani:

cd C:\Users\käyttäjä\Desktop
putty -X etäkoneenkäyttäjä@192.168.xxx.xxx -pw etäkoneenkäyttäjänsalasana

Tämä komentotiedosto (esimerkiksi palvelin.bat) antaa käyttäjälle etäkoneen komentoikkunan edes salasanaa kyselemättä. Huomaat, että jos työpöydälläsi on ohjelma Putty, komentotiedosto toimii. Jos Putty on muualla, komentotiedosto toimii siitä hakemistosta, missä Putty on.
Putty-komennon optio -pw kannattaa jättää pois mahdollisten urkkijoiden varalta, jolloin käyttäjä joutuu itse kirjoittamaan salasanan. Tietenkin jotain on vialla ja jotain tarttis tehdä, jos urkkija olisi jo päässyt kotiverkkoosi.

Ohjelma MTPuTTY käyttää ohjelmaa Putty ja MTPuTTY:lle pitää ilmoittaa (asetusdialogissa) missä Putty sijaitsee. Sen jälkeen ohjelmalla voi kutsua kotiverkossa olevia palvelimia, kutakin omaan ikkunaansa. MTPuTTY näyttää palvelimien listan ja listan riviä klikkaamalla haluttu palvelin saadaan etäkäyttöön. Kotiverkon ja -koneiden suorituskyky asettaa rajoja sille, mikä kannattaa. Voi olla, että pieni on paitsi kaunista myös vikkelämpää.

Jos haluat näytöllesi etäkoneesi ohjelman graafisen ikkunan ja etäkoneena on linuxkone, voit kokeilla komentorivillä vaikkapa kometoa cheese, joka kaiken ollessa kunnossa näyttää etäkoneesi webkameran kuvaa. Jos etäkoneena on Raspi, se todella hikoilee raskaan graafisen ohjelman ikkunan näyttämisessä. Meillä päin sanottiin joskus jotenkin: Jos keinot loppuu, niin konsti löytyy. Jos ei toiminut, niin käynnistä Xming (käynnistyy taustalle) ja yritä uudelleen.

Joitain ”pikku juttuja” on tässä jäänyt kuvailematta, mutta onhan edessä pitkä Suomen kesä. Onnea kokeiluille.

Liitän tähän kirjoitukseeni vielä vinkin Links2 selaimesta: Wkipedian mukaan ”Linksin kehittäjä Patočka on sittemmin jatkanut tekstipohjaisen selaimen kehittämistä nimellä Links2. Links2 sisältää Linksin ominaisuudet ja lisää graafisen selailun mahdollisuudet. Graafinen selaaminen on mahdollista myös ilman X:ää tai muuta ikkunointisysteemiä. Graafiseen selailuun sisältyy anti-alias- ja JavaScript-tuki.
Petr Baudis puolestaan alkoi kehittää 2001 Linksin pohjalta eLinks-selainta (Experimental/Enhanced Links). Sen kehitystä jatkoi Jonas Fonseca vuodesta 2004. eLinksin ominaisuuksia siirrettiin Links2:een Links Hacked -projektissa.”
Selaimen links2 voi asentaa Raspberry Pi:hin. Kun etäyhteys (Putty ja Xming) on windowsissasi aktiivisena, saat etäkuvan katseltavaksesi komennolla
links2 -g etäkuvannimi.jpg

Toukokuun lopulla 2014
Hannu Haapasaari

tiistai 20. toukokuuta 2014

maanantai 5. toukokuuta 2014

Leiriblogi 2

Luontoa Kukkian keitaalla 4.5. 2014 Hannun kuvakokoelma

Kuohijoki

Kukkian Keidas

Kukkia



Kuvaaja Hannu Haapasaari
Ps. Tämä kuvakooste odottelee edotointia seuraavassa kerhoillassa.

Leiriblogi

Leiri Kukkian keitaalla 3.-4.5. 2014
Kirstin ja Martin kokoelma 8 kuvaa









Kuvaaja Kirsti Röyskö